Aaah. Taas tuntuu et kaikki menee ihan päin persettä. Mulla on iha hirveet paineet melkee kokoaika. Äikkä ahistaa ehkä eniten, koska pitäis pitää kirja esitelmä koko luokan eessä ja sit on vielä väittelyt, väittelyissä mua eniten ahistaa se, et mun pitää väitellä siitä, et tulisko koulupuvut suomee ja mun pitäis viel olla sen puolella. Se on ihan saatanan vaikeeta ku mul ei oikee oo mitää mielipidettä siit asiasta ja loppujenlopuks kummiski kaadun sille ei koulupukuja-kannalle, vaikka mä tykkäänki japsien koulupuvuista. Toivottavasti kohta satais lunta, jos se taas sitte piristäis mua näitten sateisten ja pimeitten päivien lomassa.
Kumiskin, hypätään nyt allikosta takaisin ojaan, että saadaan vähä positiivisempia aiheita. Meillä oli tossa keskiviikkona vähän semmonen rennompi liikkatunti, koska me mentiin käppäileen keskustaan ja ylläripylläri, mulla oli kamera mukana. c:
Me nähtiin myös pieni orava kaveri, joka oli aikamoinen linssilude, vähän huono vaan sinällään että se melkeen aina just sillon liikahti kun otin kuvan. Muutoin se kyllä osas olla iha hienosti paikoillaa. Ja nähtiihä me siellä muitaki orava kavereita, mutta ne oli sen verran kaukana ettei niistä mitää kuvia ois saanu.
Orava kaverin tapaamisen jälkee me sitte mentii kirjaston takana olevaa puistoo hengailee siihen asti että sinne ilmesty päiväkotilaisia, jotka tuijotti meitä ihan niiku me oltais jotain alieneita oltu. Eikä ne tarhan täditkää meitä mitenkää kauheen hyvällä kattonu.
Kumiskin, hypätään nyt allikosta takaisin ojaan, että saadaan vähä positiivisempia aiheita. Meillä oli tossa keskiviikkona vähän semmonen rennompi liikkatunti, koska me mentiin käppäileen keskustaan ja ylläripylläri, mulla oli kamera mukana. c:
Me nähtiin myös pieni orava kaveri, joka oli aikamoinen linssilude, vähän huono vaan sinällään että se melkeen aina just sillon liikahti kun otin kuvan. Muutoin se kyllä osas olla iha hienosti paikoillaa. Ja nähtiihä me siellä muitaki orava kavereita, mutta ne oli sen verran kaukana ettei niistä mitää kuvia ois saanu.
Orava kaverin tapaamisen jälkee me sitte mentii kirjaston takana olevaa puistoo hengailee siihen asti että sinne ilmesty päiväkotilaisia, jotka tuijotti meitä ihan niiku me oltais jotain alieneita oltu. Eikä ne tarhan täditkää meitä mitenkää kauheen hyvällä kattonu.
Jaja sitten tähän mun tämän päivän piristykseen, ku menin kummitädille askartelemaan taas pitkästä aikaa~ Todellaki piristi mun päivää ja vei ihanasti kaikki ajatukset pois koulusta ja kaikesta muusta kurjasta. Ja me askarreltiin koruja, lasikapusseja. Se oli tosi hauskaa ja yllättävän helppooki, siihen asti kunnes sitte piti niitä kaula nauhoja tai niitä laittaa niihi koruihi, koska se oli ihan hemmetin vaikeeta kiitos tiimarin tee se itse-kaulanauhojen. Mutta lopputulokset on silti tosi hyviä~
Kommentit
Lähetä kommentti